lattiavalu

Se on nyt siinä! Ei paljoa sanottavaa. Olo on helpottunut ja pieni raksatauko tuli tarpeeseen. Kummasti tämän etapin saavuttaminen piristi taas työskentelymotivaatiota. Ei muuta kun seinien kimppuun!

kolmas kerta toden sanoo

Talo sai tänään villat yläpohjaan, jeeeee! 😊

Viikonloppuna on levitelty ahkerasti verkkoja styroxien päälle, tämän päivän aikana loputkin verkot on toivottavasti paikoillaan. Lisäksi on asennettu autotallin ikkunoita Eino-myrskyssä, autettu naapuria karkailevien puhallusvillojen kanssa ja asennettu ja kaivettu yläs ja asennettu ja kaivettu ylös muutamaa viemäriä. Uretaani ei ehkä olekaan enää niin vilpitön ystävä, kuin styroxeja silputessa näytti. Uretaani nimittäin pullautteli hienosti mittailtuja kaivoja ylös tuon tuosta. Teknisen tilan lattiakaivo asennettiin kolme kertaa, ennen kun onnisti. Jossain vaiheessa taisi vähän ketuttaa 😉

Paljon taas tapahtui parissa päivässä, vaikka tällä kertaa viikonloppu oli raksailun osalta vähän kevennetty. Marraskuun pimeys alkaa viedä voimia ja näköjään vaan jossain vaiheessa väsymystä ei voi enää sivuuttaa, vaan rakentajankin on annettava itselle armoa.

Me 1 - talvi 0

 

Talvi saa tulla, me ollaan valmiina :)

Talo odottelee tällä hetkellä puhallusvillaa, joka tulee toivottavasti tällä viikolla. Vaari on siis saanut ahkeroitua autotallin siihen pisteeseen, että se on villoitettu ja odottelee lattiavalua. Ulkoverhouskin on jo paikallaan ja kertaalleen maalattu.

 

 

 

Myös talossa työt on edistyneet hienosti. Yläpohja odottelee villamiehen saapumista (niin mekin, talossa alkaa olla jo aika kylmä) ja lattian kaikki styroxit on paikallaan. A sai tänään lattiakaivot valmiiksi ja siivouksen jälkeen päästään raudoittamaan lattiaa. Pari kirosanaa oli kuulemma raksalla raikunut, kun A oli kaivanut minun laittamia ja tarkasti uretaanilla tukkimia styroxeja viemäreiden ympäriltä, jotta sai lattiakaivot asennettua.

 

Rakentamisessa syvältä on se, ettei virheistä oppiminen auta mitään: nyt tiedämme, että ens kerralla kannattaisi laittaa lattiakaivot ensin. Ens kertaa ei ole tulossa.

 

Valu ja puhallusvilla tuntuu tällä hetkellä lähes samanlaiselta virstanpylväältä, kuin talopaketin pystytys. Olemme tehneet niiden eteen niin paljon valmisteluja ja niiden jälkeen hommat muuttuu taas luonteeltaan aika paljon. Nyt tuntuu ehkä ensimmäistä kertaa koko urakan aikana siltä, että jonain päivänä sinne oikeasti muutetaan. Tähän asti kaikki on mennyt yllättävän sujuvasti ilman takapakkeja. Olemme uskaltaneet jo tehdä salaisia aikatauluhaaveitakin ;)

 

 

 

Lapset ovat taas saaneet tärkeitä ihan oikeita raksamiehen hommia. Lattiataiteen lisäksi lapset ovat olleet innoissaan saadessaan pokia elementin ja valun väliin jääviä solumuovikaistaleita paikoilleen.

 

Lattiahommien sivutuotteena sain muutettua pihan mutavelliä kulkuväyliksi kantamalla selkä vääränä sepeliä talon pohjasta. Nyt lähes kaikki talon ympärille tulevat käytävät alkaa olla ainakin siellä päin. Piha alkaa olla muutenkin sellaisessa kunnossa, että talvi saa tulla. Kaikki ylimääräiset roskat ja lautakasat on siivottu ja rojut naapurin tontiltakin on multakasoja lukuunottamatta siivottu. Totesimme, että piha on nyt niin mössöä, ettei kaivurin kannata tulla multia siirtelemään ennen pakkasia.

 

Ehdittiin! Jopa vähän nopeammin, kun olimme kuvitelleet :)

 

*Korjaus edelliseen: puhallusvilla saadaan ensi viikon tiistaina. Edelleen on vähän vaikea sisäistää, että rakennusmaailmassa "tällä viikolla" on vähän laajempi käsite, kun mihin on tottunut

Pienin askelin eteenpäin

Välillä tuntuu, että asioita ei tapahdu niin nopeasti, kun niiden toivoisi tapahtuvan. Onneksi on kuvia, joilla voi todistaa itselleen, että hommat etenee koko ajan.

Ulkotyöt saatettiin siihen pisteeseen, että talo on nyt kauttaaltaan maalattu kertaalleen, kaikki meille jääneet pellitykset ja ulkovuoren verhoilut on tehty, rännit on asennettu (syöksytorvet jäi ensi kesään, koska nurkkalaudat puuttuu vielä) ja lumiesteet on katolla. Näiden jälkeen siirryttiin sisähommiin. Työjärjestys on ehkä hieman toisenlainen, kuin yleensä, koska yritämme saada talon pitämään lämpöä mahdollisimman nopeasti. Siksi suuntasimme välipohjan kautta yläpohjaan.

 Tältä yläkerta näytti 30.9. Talotehtaan lähdön jälkeen välipohjaan ei ole vielä tehty oikeastaan mitään.

 

Ja tässä välipohja kaksi viikkoa myöhemmin. Kahdessa viikossa on asennettu yläkerran viemäröinnit ja ilmanvaihtokanavat välipohjaan, välipohja on villoitettu ja harvalaudotus on valmis.

 

Tältä näytti alakerrassa 15.9. Sielläkään ei ole ihmeitä tehty elementtien asennuksen jälkeen.

 Tältä alakerta näytti viikko sitten. Papereiden lisäksi katon koolaaminen on aloitettu ja pesuhuoneen & pukuhuoneen lattian eristykset on valmiina.

Lisäksi olemme saaneet etuterassin, joka helpottaa huomattavasti tavaroiden kuljettamista taloon ja sieltä pois. Tämä oli erittäin tervetullut tulevaisuudessa häämöttävää kipsilevyjen kantorumbaa ajatellen.  

Työnjakomme on mennyt niin, että A rakentaa kaiken kiireisen ja pakollisen ja minä autan niissä ei niin kiireellisissä asioissa ja niissä, missä osaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mies on keikkunut korkealla ja minun projektejani on ollut terassi (jonka tein täysin itse ja olen siitä hurjan ylpeä!) ja lattian styroxit. 

 

Välipohja on siis tältä erää valmis ja työskentely on siirtynyt astetta korkeammalle. Puhallusvilla tulee n. kuukauden päästä ja siihen mennessä yläpohjassa pitäisi olla ilmastointikanavat, höyrynsulkumuovit ja koolaukset.  Lisäksi askarreltavana on kulkuluukku yläpohjaan.

Lattia sen sijaan etenee aina silloin, kun en vaihda vaippaa, käytä isompaa vessassa, lämmitä ruokaa tai selvitä taisteluita. Ei minua edelleen kannata tuntipalkkalaiseksi raksalle ottaa! Mutta eikö pienikin edistyminen ole kotiin päin.

-H

Kuvia viime viikonlopulta

Itsestä tuntuu, että nyt junnataan vähän paikallaan, mutta näistä kuvista huomaa, että olaan vikossa menty kyllä eteenpäin. Telineitä ei ole enää missään, koko talo on maalattu, oviaukkoihin on asennettu väliaikaiset ovet ja tänään saatiin viimeiset vesipellit paikoilleen.  Kyllä ne sisätyöt jo kolkuttelee. Vaikka mikäpä näin hienoissa säissä on ollut ulkotöissä olla :) Lisäksi lapsilla on nyt hiekkalaatikko ja takapiha alkaa näyttää lupaavalta.

Tähän viimehetkellä lisättyyn ikkunaan olen todella tyytyväinen. Onneksi tajusin sen sinne vielä laittaa :)

Ja sama sisältä. Ikkunan eteen tulee keittiön pöytä

Valoa on ainakin!

Keittiöstä olohuoneeseen

Tässä taas yksi huonommin suunniteltu kohta. Eteiseen ei tule mistään luonnonvaloa, kun olohuoneeseen rakennetaan väliseinä. Jälkeenpäin ajateltuna olisin laittanut ulko-oven viereen ikkunan. Sille olisi ollut tilaakin. No can do

Fiilisteltiin lasten kanssa tulevia kokkailumaisemia höyrynsulkumuovien läpi

Talo tuli, kiirettä pitää

 Talon pystytys oli juuri niin jännittävää puuhaa, kun kuvitella saattaa. Tosiaan vähän niin kuin jättimäinen 3D-palapeli, kuten yksi tuttu totesi. Elementtien ja kattotuolien kasaus kesti kaksi päivää. Ne oli ehdottomasti raksa-ajan parhaat päivät. Kaikki sujui pystytyksessä ongelmitta. Nyt hommat on hidastuneet hieman, eikä talotehtaan miehet ole vieläkään saaneet hommia valmiiksi, kolmas työviikko pyörähtää huomenna käyntiin. Ensi viikon aikana talotehtaan miesten puolesta tulee vielä terassien lipat ja yksi kantava väliseinä sisälle. Emme tahtoneet seisottaa telineitä viikonloppua turhan panttian, joten viikonlopun aikana on ahkeroitu muutamaa miestä isommalla porukalla ,kun normaalisti. Talopaketin toimitukseen kuului yläpohjan tuulensuojalevyt, meidän hommaksi jäi sen verhoilu, tänään paukuteltiin räystäitä paikalleen ja maalattiin taloa.

Olemme maalailleet räystäslautoja valmiiksi pikkuhiljaa parin viikon ajan. Hiljaiseksi veti, kun saimme tänään raksalle vaarini, joka niputti aina 10 lautaa pinoon, maalasi telalla päädyt, latoi laudat riviin ja telalla pinta. Hantti tuli pensselin kanssa perässä ja parilla vedolla siisti jäljen. 10 lautaa vartissa. Seiniä maalatessa tahti oli sama: vaari veteli maalia telalla edellä ja veljeni suti ylimääräisen maalin pensselillä paneelien väleihin. Jos telinettä ja maalattavaa pintaa olisi vaan ollut vapaana, niin vaari valmista olisi varmasti tullut. Räystäiden asentaminen häiritsi maalarien hommaa, mutta tuolla tahdilla en ole ollenkaan huolissani, etteikö taloa saisi pian maalattua. Onneksi en ryhtynyt omin neuvoin maalaamaan, olisin saanut nysvätä monta viikkoa. Kyllä nöyränä saa katsella, kun koko työuransa maalarina toiminut pääsee vauhtiin. Eikä ikäkään näyttänyt painavan edes korkealla telineillä heiluessa, vaikka sitä onkin jo kunnioitettavat 78 vuotta!

Paineet alkaa silti kerääntyä. Hommia on vielä todella paljon ulkona ja sisätöihin pitäisi päästä. Olemme levittäytyneet aika pahasti naapurin tontille, jolla alkaa työt ensi keväänä. Meidän multakasat ynnä muut rojut on siis saatava omalle puolelle ennen talvea. Maat voidaan siirtää meidän tonille vasta, kun voimme kaventaa talolle menevää tietä, eli vasta sitten, kun lattia on valettu ja yläpohjaan on puhallettu villat. Ja nyt on jo syyskuu! Pientä paniikinomaista kilpajuoksua siis talvea vastaan. Voihan tietysti olla, että talvi tulee vasta joulukuussa, mutta se voi myös yllättää lokakuussa. Vielä yritämme taistella ajatuksella, että talo saadaan ulkoa valmiiksi ja sisälle lattiavalu ja yläpohjan villat. Mutta tiedossa on myös, että jossain vaiheessa täytyy siirtyä ajatukseen, että se tehdään mitä ehditään ja loput jää tekemättä. Myös "sinne päin" ja "kelpaa" vaativat vielä totuttelua ;)

Autotalli saatiin harjakorkeuteen talon kanssa samaan aikaan.

Asuntomessuilla oli käytetty paljon varvikkoa pihoilla. Saa nähdä, miten omat testipalani selviävät talvesta.

Ihanan valkoista tulee :)

Jännitystä ja etiäisiä

A näki pari viikkoa sitten unta talopaketistamme, joka oli toimitettu isojen ikkunoiden sijaan pienillä pyöreillä ikkunoilla. No etiäinenhän se oli! Tulossa ei ole onneksi pyöreitä ikkunoita, mutta väärät ikkunat kuitenkin. Viikolla tehtaalta soitettiin, että olohuoneen isot ikkunat eivät ole ne, jotka tilasimme. Talo piti toimittaa kiinteillä ikkunoilla, nyt tulossa on avattavat ikkunat sälekaihtimilla. Virhe huomattiin liian myöhään, joten toimitus tulee nyt noilla ikkunoilla ja mietimme sitten kun näemme ne, mitä niille tehdään, vai tehdäänkö. Ymmärrettävästi tämä ei lieventänyt yhtään jännitystä. Minä jännitän innoissani, toinen jännittää pelon sekaisin tuntein, toivoen, että pystytettävä talo muistuttaisi mahdollisimman paljon sitä, minkä tilasimme. Kunpa kaikki menisi hyvin!

Elementit on siis pakattu Pyhännällä auton kyytiin ja rahti karauttaa tontille maanantaina iltapäivällä. Tiistaina alkaa pystytys. Ajatella, muutaman hassun yön (valvotuissa öissä ei itseasiassa ole mitään hassua) jälkeen meillä on jo seinät! Uskomatonta!

Naapurimme pääsivät muuttamaan tällä viikolla uuteen kotiinsa. Alueen ensimmäiset asukkaat :) Kävin tänään iltalenkillä raksalla ja ihailemassa naapurin taloa. Miten kauniilta valaistu talo näyttikään pimenevässä illassa. Nyt alue alkaa oikeasti muuttua raksa-alueesta asuinalueeksi.

Autotalli on jäänyt kesällä talon perustusten jalkoihin, mutta nyt senkin runko on alkanut kohota lupaavasti. Seuraavalle viikonlopulle on lupailtu sekä talon että tallin harjakaisia :)

Tontti on valmiina vastaanottamaan talon.

Naapureiden rajat alkaa olla valmiina ja pihatkin melko hyvin tasoiteltuina (vain talolle johtava käytävä tullaan kaventamaan kuorma-auton mentävästä auton mentäväksi.) Osa pihasta on istutuksia vaille valmiina ja ainakin kuvan kulma tulee saamaan istutuksetkin heti, kun rakennustelineet on purettu pois. Kävimme viime viikonloppuna asuntomessuilla ja saimme paljon ideoita pihojen toteuttamiseen. En ole koskaan ollut suurien nurmikenttien fani, vaan tykkään runsaista istutuksista ja hieman villiintyneestä puutarhasta. Siksi olikin ilo huomata, että asuntomessuilla suuri  osa pihoista oli mennyt juuri luonnollisempaan suuntaan. Oli paljon luonnon kiviä ja mustikkavarvikkoa. Niitä tulaan meidänkin pihalla näkemään. Muuten asuntomessuilla oli kovin tavallista, kuten joka puolelta on saanutkin lukea. Haluaisin postata lisää pihasuunnitelmista ja lisätä asuntomessukuvia, mutta kuvien matka kameralta koneelle on nyt ylivoimaista. Niistä siis myöhemmin, nyt jatkamaan talon jännittämistä :)

-H

alkumetrien loppusuora

Saimme tänään talotehtaalta vahvistuksen paketin toimitusajankohdasta, joka olikin muutamaa viikkoa aikaisemmin, kun alustavasti oli sovittu. Talopaketti saapuukin siis jo vajaan kolmen viikon päästä viikolla 34. Mitään paniikkia aikataulun kiristyminen ei aiheuttanut, sillä pohjatyöt on viittä vaille valmiina. Kaikki sisätäytöt tehtiin viimeviikolla (tai sitä edellisellä, ajantaju on hävinnyt täysin), talon seininen osalta sokkelit on tasoiteltu, maalattu ja patolevyt on asennettu. Tänään urakoimme terassien sokkeleihin patolevyt ja maalaukset. Huomenna kaivuri karauttaa jälleen tontille ja tekee ulkopuolen täytöt. Edellisessä postauksessa mainostin jo ulkopuolen täyttöjä, mutta alan pikkuhiljaa oppia, että rakentaessa mitään ei pitäisi sanoa ääneen, ennen kuin homma on tehty. Käsitteet seuraavaksi, ihan kohta, huomenna ja ensi viikolla saavat raksakielessä paljon laajemman merkityksen, kun mihin olen arkikielessä tottunut.

Jos siis "huomenna tehdään täytöt" tarkoittaa sitä, että huomisen päivän aikana saadaan täytöt tehtyä, ei jäljelle jää kuin sisäpuolen tärytys. No, pää kylmänä, talotehtaan tarkistuslista talopaketin toimitusta varten ei ole vielä saapunut ;)

Talon takana routaeristeet ja hiekkatäytöt piti tehdä ennen terassien sokkeleita, sillä niiden jälkeen kaivurilla ei enää pääse tontitn takaosaan

Allekirjoittaneen hiekkaleikki: kiireessä patolevyn ympärille tuleva soratäyttö unohtui ja kaivelin sen sinne jälkikäteen käsin

Terassin anturan valu paahtavassa helteessä pakotti virittelemään muoveja estämään kosteuden liian nopean haihtumisen

-Hanna

sokkeli nousee

Hiljaiselo blogissa ei ole missään tapauksessa tarkoittanut hiljaiseloa raksalla. Eikös se vähän niin mene, että sillon, kun tehdään urakalla hommia, ei aikaa jää blogin kirjoitteluun.

Kesälomalainen on nyt viikonloppua vaille viikon saanut lomailla täyspäiväisesti raksahommissa ja kyllä siellä on tapahtunutkin! Talon antura valettiin maanantaina, tiistai oli varattu juoksevien hommien hoitamiseen ja harkkojen vastaanottoon. Onneksi harkot saatiin nostettua suoraan anturan sisälle, joten suurimmalta kantamiselta säästyttiin. Se pienempi kantaminen, eli ensimmäisen harkkokerroksen harkkojen kantaminen anturan viereen valmiuteen oli juuri sopiva määrä minun kannettavaksi. Keskiviikkona kauhat oli jo valmiudessa, mutta rankka vesisade siirsi muurauksen aloitusta päivällä. Toimeton ei silti keskiviikkokaan ollut.

Talon sokkelin muuraus aloitettiin siis torstaina aamulla klo 7.00 kahden miehen voimin ja tänään ulkoseinien neljä harkkokerrosta oli valmiina. Kunnioitettavan ahkeria työmiehiä meillä! Motivaattorina toimii maaurakoitsijamme alkava kesäloma, jonka vuoksi kaivuri tulee maanantaina tekemään sisä- ja ulkotäytöt. Sen verran on kirittävää, että työn raskaan raataja aloitti tänäiltana kahdeksalta vielä anturamuottien purkamisen ja anturaan kaatojen tekemisen, vaikka työpäivä onkin alkanut jo klo 7.00. Omantunnontuskat alkaa kotijoukoilla painamaan ja tänään oli jo kovin syyllinen olo, kun kävimme moikkaamassa iskää raksalla, ennen kun lähdimme lasten kanssa rannalle loikoilemaan.

En ala listaamaan asioita, jotka on tehtävä ennen maanantaita ja kaivurin tuloa, sillä en taida tietää niistä puoliakaan. Sen kuitenkin tiedän, että hommaa on sen verran, että työpäivät ei tule työmiehillä viikonlopun aikana lyhenemään.

-Hanna

P.s. tästä postauksesta puuttuu ne kaikki hommat, joita on aherrettu, mutta jotka on jäänyt maan alle piiloon. Eli minun silmissä näyttää vaan kivalta, kun autotallin sokkeli on saanut maata ympärilleen. Mitä niitä nyt on; routaeristeitä ja viemäröintiputkia ja sen sellaisia ;)